Pitäisikö vaihtaa työpaikkaa ?

Onko työpaikan vaihto mielessä tai kenties uusi työsopimus jo allekirjoitettu? Työelämätutkija kertoo, kuinka työpaikkaa vaihdetaan fiksusti – ja milloin ylipäätään on järkevää alkaa etsiä uusia haasteita. 

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 7.11.2018. Duunitori 16.1.2020

Hyvin harva tekee nykyään koko uraansa samassa työpaikassa – tai välttämättä edes samalla alalla. Työelämän murroksesta on kirjoitettu varmasti jo liikaakin, mutta miten työpaikan vaihdoksesta saa mahdollisimman paljon irti? Entä mistä tietää, milloin ylipäätään kannattaa alkaa metsästää uutta työtä?

Kysytään sitä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorilta Pia Heilmannilta, joka on tutkinut työelämää ja johtamista 17 vuoden ajan ja nähnyt, kuinka suomalainen työelämä on kehittynyt.

“Sehän on ihan selvää, että työn vaihtamista kannattaa harkita, jos työstä menee motivaatio eikä ole enää intoa tehdä sitä. Pääsääntöisesti pitäisi olla kuitenkin kiva mennä töihin, joten jos tuntuu, että kokee työstä johtuen ärtyisyyttä tai unettomuutta, kannattaa miettiä, olisiko joitain muita vaihtoehtoja. Tärkeintä on kuunnella itseään.”

Vastaa yhteen tärkeään kysymykseen

Etenkin nuoret hakevat työelämässä paikkaansa ja vaihtavat muita ryhmiä helpommin työtä – jo tietenkin kesätöiden, työharjoitteluiden ja määräaikaisten työsuhteiden vuoksi. Suuremman pohdinnan alle työpaikan vaihtaminen päätyy sitten, kun on jo ehkä ehtinyt vakiintua.

“Heti kun talouden realiteetit iskevät – tulee asuntolainat, perhe, tai muuta – laittaa se vakiintumaan työelämässä ja täytyy etsiä jotain pysyvämpää.”

Mikä sitten saa jo siihen vakiintuneempaan elämäntilanteeseen päätyneen hakemaan uutta työtä?

“Aika moni haluaa mennä jotenkin eteenpäin, oppia uusia asioita, monipuolistaa tai syventää osaamistaan tai nähdä erilaisia organisaatioita”, Heilmann uskoo.

“Tai ihan vain etsiä sitä, mikä on se oma juttu, mikä voisi olla oma urapolku. Yksi merkittävä syy siihen, miksi ihmiset vaihtaa työpaikkaa on myös esimiestyö. Eli jos on jotain ongelmia eikä tule pomon kanssa juttuun, on se yksi syy vaihtaa työpaikkaa.”

Heilmann kertoo työskennelleensä neljän vuoden ajan uraohjaajana. Silloin hänellä oli tapana kysyä ihmisiltä aina yksi kysymys: mitä työssä pitää olla, että voit kuvitella viihtyväsi siellä?

“Ihmiset hakevat työltä hyvin eri asioita: haasteita, ihmisten kohtaamista tai vaikka kättensä jäljen näkymistä. On hyvin yksilöllistä, mitä kukin haluaa työltään tai uraltaan, mutta yhdistävänä tekijänä on usein se, että työn pitää olla jollakin tapaa mielekästä.”

Työpaikan vaihtaminen on uusi alku

Siinä vaiheessa kun päätös työpaikan vaihtamisesta on tehty ja uusi työpaikkakin saatu, tulee eteen se ehkä hermostuttavin vaihe: täytyy kertoa nykyiselle esimiehelle, että on lähdössä. Heilmann kehottaa valitsemaan itse sopivimman hetken asian esiintuomiselle, mutta pitämään mielessä yhden asian.

“Ei kannata koskaan lähteä ovet paukkuen tai polttaa siltoja. Suomessa on lopulta pienet piirit, missä pyöritään, että koskaan ei tiedä, milloin tavataan uudelleen. Toivottavasti työnantajakin reagoi positiivisesti ja kannustavasti, eikä niin, että tässä tapahtuu nyt hirveä katastrofi yritykselle”, hän toivoo.

Miksi työpaikan vaihtaminen usein jännittää?

“Ainahan se on uuden alku. Organisaatiosta näkee vain pintapuolen rekrytointitilanteessa. Työn mielekkyys selviää vasta, kun on jo siellä sisäpuolella, sitä ei voi muuten selvittää. Koeajalla on mahdollista testailla, ovatko työ ja organisaatio itselle sopivia ja onko henkilö organisaatiolle sopiva – se toimii molempiin suuntiin.”

Uusi alku tuo aina mukanaan myös uudet kollegat, mahdolliset uudet asiakkaat ja kokonaan uuden ympäristön, kulttuurin ja käytännöt.

“Hyppy uuteen voi jännittää, mutta muutos on aina myös mahdollisuus”, Heilmann kannustaa.

Mikäli edellisessä työpaikassa on ollut useaan asiaan tyytymätön ja motivaatio työtä kohtaan on jo aikaa sitten kadonnut, voi huomaamattaan siirtyä uuteenkin paikkaan alitajuisesti samalla asenteella. Pia Heilmann kehottaakin keskittymään positiiviseen.

“Kun on päättänyt lähteä, pitää avoimin mielin katsoa, mitä elämä tuo eteen. Omaa asennetta kannattaa pohtia: onko sellainen valittaja ja turhan narisija vai päättääkö opetella uusia käytäntöjä ja suhtautua positiivisesti? Työtehtävään voi myös usein vaikuttaa, tai ainakin sitä kannattaa yrittää. Usein nimenomaan toivotaan, että kun tulee ulkopuolelta ja näkee tarkemmin asioita, uskaltaisi myös sanoa niistä.”

Suomalaiset kaipaavat päätösvaltaa työhön

Heilmannin mukaan suomalaiset arvostavat työelämässä luottamusta sekä selkeää päämäärää: ihmiset haluavat, että työpaikoilla määritellään yhteinen tavoite, mutta annetaan myös vapautta päättää itse, miten sinne päästään. Jokaisessa työpaikassa voi ottaa käyttöön joitakin joustavia käytäntöjä – ihmiset arvostavat sitä, että saavat määritellä omaa työtään edes jossakin määrin.

Jäävätkö suomalaiset sitten liian pitkäksi aikaa työhön, jossa eivät viihdy? Siihen ei ole tarjolla selkeää, tyhjentävää vastausta.

“Ei se ole usein niin helppoa, että vain päättää lähteä. Joskus on pakko pysyä samassa työpaikassa – jollakin se syy on perhe, jollakin puoliso, jollakin koti, jollakin kesämökki”, Heilmann luettelee.

“Valinnan mahdollisuudet ovat myös erilaisia. Vaikkapa Lapissa ei välttämättä ole samanlaisia työmahdollisuuksia ja yhtä paljon työpaikkoja tarjolla kuin Helsingissä.”

Heilmann peräänkuuluttaa myös oma-aloitteisuutta: mikään ei muutu, jos ei itse edes yritä.

“Ihmiset usein lukkiutuvat rutiineihin ja kangistuvat vanhoihin tapoihin. Jos on tehtävässä, jossa ei viihdy, voi silti yrittää muokata oman työn sisältöä. Voisiko esimerkiksi päättää, missä järjestyksessä tekee työt tai tuunata vähän työn sisältöä? Jos on aamuihminen, kannattaa tehdä haastavimmat hommat aamulla ja jättää silpputyöt iltapäivään”, hän antaa esimerkin.

“Toivoisin, että ihmiset ajattelisivat omilla aivoillaan. Aina voi ehdottaa asioita, olla innovatiivinen ja myös kyseenalaistaa. Ja vaikka ei olisikaan kaikki hyvin, se on parempi kuin jos ei olisi mitään mielipidettä. Kyseenalaistaminen edistää osaamisen kehittämistä.”

LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS

Yhteydenotto

Duunia Espanjasta

rekry@duunia.es

+34 643 952 400 ma-pe klo 10-14

Veronumero: ESX1627215B